13. päivä: perjantai 15.7

IMG_0322

Perjantai oli tunnelmaltaan vähän ikävä päivä. Meillä oli pieniä kommunikointiongelmia leirin vetäjien kanssa pitkin viikkoa, ja tilanne kärjistyi etenkin perjanitaina.

Meille tuli yllätyksenä, että leirille tuli kaksi ryhmää, isot ja pienet, joille molemmille olisi pitänyt keksiä yhtäkkiä ohjelmaa. Tässä vaiheessa aktiota väsymys on jokaisella pinnalla, eikä ylimääräisiä voimavaroja tällaisiin yllätyksiin oikein meinaa löytyä. Kaikeksi onneksi isot leiriläiset olivat meille viime viikon leiriltä tuttuja ja leirin ohjelma oli heille jo rutiinia, eikä meidän tarvinnut hirveästi stressata ohjelman muutoksesta. Oli ihana nähdä tuttuja leiriläisiä ja oli hienoa huomata, että myös leiriläiset olivat innoissaan meidän näkemisestä.

Pojat, Kreeta ja Mari pelasivat poikien kanssa jalkapalloa ja me muut tytöt olimme pienempien kanssa Afrikan tähteä ja Sini piti heille hammas- ja käytöstapavalistusta. Muuten leiripäivä meni aikalailla samalla sapluunalla kuin muutkin päiväleirien päivät. Hyvästejä jätettiin jälleen haikein mielin ja itku silmässä.

Leiripäivän jälkeen menimme käymään läheisellä kylällä katsomassa jälleen kylän meininkiä. Ajoimme toisella autolla kylän läpi ja osa tiimistä pääsi katsomaan kylän pääkatua, joka oli juuri ja juuri yhden auton levyinen. Olot siellä ovat hieman erilaiset kuin meillä Suomessa. Pihoilla leikki likaisia lapsia nuhjuisine vaatteineen ja kadun molemmin puolin oli taloja, joissa kaikissa ei edes ollut ehjiä ikkunoita. Kylä näytti vielä näin kesäaikaan ihan siedettävältä, mutta voi vain kuvitella, minkälaista olisi asua siellä talvella, kun lunta ja pakkasta voi olla kylmimpinä aikoina ihan yhtä paljon kuin Suomessakin.

IMG_20160715_184257

WhatsApp-Image-20160718

Illalla vietimme hyvän rukoushetken yhdessä tiimin porukalla erityisesti kiristyneen ilmapiirin puolesta. Yön aikana rukouksiimme vastattiin ja tunnelma oli seuraavana päivänä täysin erilainen.

Kiitos jokaiselle meitä muistaneelle.

– Minna