5. päivä: torstai 7.7.

Heippa! Tänään teimme lasten kanssa patikointimatkan yhdelle läheisistä vuorista. Nousimme ensin muutaman tunnin vuorelle ylöspäin, kunnes yllättäen piti tehdä täyskäännös takaisin. Reitti oli aika haasteellista, koska lähes koko matkan polulla virtasi puroja, ja suuri osa matkasta tehtiinkin hyppien kiveltä toiselle. Reissun aikana vastaan tuli mitä kauniimpia maisemia, ja lopussa vastaan käveli vielä paimen lehmiensä kanssa, ja tämän seurauksena saimme nähdä lähietäisyydeltä myös romanialaisia lehmiä vuohien ja lampaiden lisäksi . Sanna ja Miika perheineen kävivät kaupungissa vaelluksen aikana ja Minna valmisteli tulevaa päihdevalistusta, mutta muuten kaikki olivat mukana.

Päivän aikana pelasimme Ullavankin lastenleiriltä tuttua Afrikantähteä, jossa lapset keräävät ryhminä erilaisia värien mukaan pisteytettyjä timantteja ja etsivät samaan aikaan Afrikan tähteä, joka on arvokkain timanteista. Leikissä on mukana tietenkin myös kaksi rosvoa (tänään rooleissa Matias ja Samppa), jotka vievät joukkueilta heidän jo keräämiään timantteja.

Illalla, kuten muinakin iltoina, olimme vastuussa iltatilaisuudesta. Sen aikana esitimme muun muassa Sydän-draaman, josta leiriläiset pitivät kovasti. Illan jälkeen pojat pyysivät Miikaa ja muutamaa leirin ohjaajaa poikien puolelle, jossa leiriläiset esittivät romanialaisia hengellisiä lauluja, lauloivat joitakin leirilauluja ja vielä illan päätteeksi rukoilivat yhdessä. Seuraavana päivänä yksi ohjaajista kertoi, että muutamat pojat olivat halunneet seurata Jeesusta.

Olen itse todella iloinen ja kiitollinen siitä, että saan olla mukana tällä leirillä. Lapset ovat osoittautuneet yllättävän huomaavaisiksi ja heidän kanssaan on mukava puuhastella kaikenlaista. Yllättäen lipunryöstöstä on tullut lasten suosikkileikki, ja silloin kun lapset tahtoisivat aloittaa pelin viidennen kerran uudestaan, ohjaajat ovat ruhjeilla ja uupuneita. Mutta koska saamme viettää lasten kanssa vain viikon, jokainen tahtoo antaa kaikkensa väsymyksestä huolimatta, jotta lapset saavat huomiota ja voivat näin tuntea olevansa arvokkkaita ja rakastettuja.

Leiripaikka on mitä mainioin, enkä koskaan olisi arvannut, että jostakin vuorilta voi löytyä näin kaunis paikka, joka soveltuu näin loistavasti leirioloihin, ja jossa kenelläkään ei ole mahdollisuutta käyttää esimerkiksi kännyköitä. Saamme olla täysin luonnon keskellä ja kuunnella lintujen laulua, puron kohinaa ja ihastella vuoria joita näyttää olevan silmänkantamattomiin. Välillä lähes huomaamattaan kuiskaa pienen kiitoksen Jumalan taidokkaasta luomistyöstä.

– Kreeta

 

 

IMG_20160707_155625

IMG_20160707_155736

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *