9. päivä: maanantai 11.7.

IMG_0566

”Katsokaa, nähkää omin silmin! Maistakaa, katsokaa Herran hyvyyttä! Onnellinen se, joka turvaa häneen.” (Ps. 34:9)

Ensimmäinen päivä leirin jälkeen. Aamupalaa oli myöhäistetty ja saatiin nukkua pidempään hiljaisella leirialueella. Myös päivän ohjelman suunnittelu oli eilen illalla päätetty jättää aamupäivälle. Hyvin saatiin nukuttua, mutta rauhallisesta aamusta ei ehditty pitkään nauttia – ei tainnut koko tiimi olla vielä ruokapöydässäkään, kun ilmoitettiin, että lapset saapuvat näillä minuuteilla. Aamuhartaus jäi välistä, syötiin, tiskattiin ja mentiin ulos lapsia vastaan.

Pian pihaan ajoi viisitoistapaikkainen bussi, jonka kyydissä tuli kolmekymmentä 6-9-vuotiasta lasta. (Paluumatka tehtiin kahdessa erässä, kun oli huomattu, että matkan varrelta löytyy poliiseja.) Lapset ohjattiin ruokapöytiin aamupalalle ja siitä jatkettiin liukuvalla ohjelmalla eteenpäin. Sini piti opetuksen eksyneestä lampaasta ja Erkka näytteli paimenta erittäin antautuneesti. Uusien lasten kanssa saatiin taas pitkästä aikaa pelata jotain muuta kuin lipunryöstöä ja pelien jälkeen siirryttiin sisälle tekemään koruja. Oma päivän kohokohta oli ehdottomasti lounaan jälkeen. Pojat lähtivät pelaamaan jalkapalloa ja tyttöjen kanssa mentiin rinteelle laittamaan hiuksia ja kasvomaalauksia, romaniankielisen Jippii-levyn soidessa taustalla. Lapsiin ei tarvinnut erikseen ottaa kontaktia, kuka milloinkin otti kädestä tai tuli syliin ja tarinoita sai kuunnella pitkin päivää. Kielimuuri harmittaa, mutta välittämiseen ja rakastamiseen se ei vaikuta. Ulkopuolisena on kyllä myös hienoa se, että saa ja osaa kohdata lapset lapsina ja yksilöinä. Myöhemmin on saanut kuulla koskettavia tarinoita lapsista ja perheistä. Jumalan rakkautta todella kaivataan täällä.

Leiripäivä lopetettiin vesisotaan, jossa maalitauluina toimivat leirirosvot: Matias ja Samppa, sekä vielä Erkka ja paikallisista nuorista Efraim. Takana on todella onnistunut päivä ja nämä lapset tavataan taas perjantaina. Pitkän päivän päätteeksi tehtiin illalla vielä retki yhdelle vuorelle. Huipulla ei enää kaduttanut, ettei vaan jääty lepäämään leirille. Jumala on ihmeellinen Luoja. Tuskin kuvista välittyy kuinka upea maisema oli! Kiitollisin mielin eteenpäin.

”Miriam, olenko kaunis?” -Olet. Todella kaunis.
Ihanaa ja siunattua olla täällä.

– Mirkku

IMG_20160711_190420