Maanantai 10.7.2017

Tervi!

Maanantai alkoi makoisasti herätykseen noin kello 8.30. Nousimme Sampan kanssa viimeisinä ylös, kuten tavallista. Heti herättyämme lähtivät Essi, Tuulia ja Sini kaupunkiin, näyttämään Essin jalkaa lääkärillä.

Päivä lähti kunnolla käyntiin vasta leiriläisen, Davidin vedettyä yhteisen aamujumpan. Seuraavana vuorossa oli aamupala ja sen jälkeen paikallinen opettaja Christine piti raamiksen. Laukkasimme pian raamiksen perään kohti pelikenttää.

Aloitimme pelailun uudella leikillä, joka oli aluksi haastava lähes kaikille leiriläisistä. Potkeimme palloa ja pelailimme lipun ryöstöä. Siellä täällä ”saattoi” nähdä tyttöjä tekemässä lettejä leiriläisille. Pelaamisen tauottua lähdimme kohti mummon valmistamaa välipalaa. Syömään mennessä jättäydyimme Marin ja Kreetan kanssa hieman muista jälkeen, ja pulahdimme uimaan Tuulialle viime vuonna padotussa kastealtaassa.

Saavuimme hieman myöhässä ruokailuun ja tarjolla oli sämpylöitä kinkun ja paprikan kera. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Välipalan jälkeen meillä oli vapaa-aikaa siihen asti, kunnes bussi tulisi viemään lapsia koteihinsa nelipäiväisen ”yöleirin” päätyttyä.

Lääkärireissaajat saapuivat kello yhden aikoihin, ja paikallisen lääkärin mukaan Essin nilkka oli vain venähtänyt. Tytöt toivat kaupungista pakollisia elintarvikkeita, kuten suklaata ja sipsejä.

Ensimmäisen bussilastillisen hyvästeltyämme, päätimme lähteä uimaan läheiseen joen uomaan. Kävimme sanomassa viimeiset hyvästit leiriläisille ja otimme nokan kohti uimapaikkaa. Köllöttelimme auringossa muutaman tunnin ajan, ennen kuin palasimme leiripaikkaan.

Loppupäivä ilman lapsia oli erittäin rento. Osa tiimiä otti aurinkoa ruohikolla ja osa nautti varjossa istumisesta. Iltapäivä sujui leppoisin fiiliksin.

Hieman ennen kymmentä illalla, menimme yhdessä paikallisten kanssa katsomaan tähtien loistoa. Makoillessamme vilteissä alkoi pian tähdet yksi kerrallaan tuikkimaan. Osa porukasta jäi nukkumaan taivasalle, mutta heikoimmat hoipertelivat puolen yön aikaan mökkiimme nukkumaan. Loistava lopetus loistavalle leirille.

Tiimiä ja eritoten Essiä saa muistaa rukouksin. Vaikeuksia on ollut, mutta kyllä se siitä. Toivotaan, että meillä olisi antoisat viisi päivää vielä edessä. Terveisiä kaikille Suomeen!

-Hannes

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *