Perjantai 7.7.2017

Noniin!

Päivä alkoi kahdeksalta aamupalalla. Lapset olivat tulossa vasta kolmen aikaan iltapäivällä, joten meillä oli lähes koko päivä vapaa-aikaa. Suuntasimme autolla vuoristoon. Matkaa jatkettiin jalan ja noin tunnin patikoinnin jälkeen ihailtiin maisemia vuoren huipulta. Vuoristossa laidunsi lampaita ja muutama lehmä vasikoineen.

Leirille palattiin samaa matkaa lasten kanssa. Lapsia tuotiin minibussilla ja kyydissä olikin monta tuttua naamaria viimevuodelta. Nyt alkava neljän päivän mittainen leiri on suunnattu vanhemmille lapsille. Lapset käyttäytyvät verrattaen hyvin.

Puhelin on ollut hyllyllä jo muutaman päivän. Yöllä hiiri oli syönyt reiän erään paikallisen ohjaajan paitaan. Elsan patjalla on hiiren köntsää. Oravat rälläävät välikatossa öisin. Kahvinkeittoa varten on askarreltu suodatin limsapullosta. Kaksi pakettia Juhlamokkaa riittänee pariksi viikoksi. Elämän perusedellytykset ovat siis kohdallaan.

Opetuslapsilla ei ollut kultaa ja hopeaa annettavaksi (Apt 3:6). Kontrasti Suomen ja romanikylän välillä on suuri. Tuntuu, että meillä kyllä olisi kultaa ja hopeaa. Siitä vain ei ole todellista hyötyä.

Rukoillaan, että se mitä jaamme olisi jotakin kestävää ja sillä olisi ikuisuusarvo.

-Samppa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *