Torstai 6.7.2017

Huhhei!

Torstai on toivoa täynnä ja niimpä toteutui ainakin yhden aktiolaisen (allekirjoittanut) toive heti aamusta. Aurinkoisena alkanut aamupäivä toi tullessaan sadekuuron kastellen vuoriston pellot ja pientareet. Eipä tuo vain menoa haitannut.

Sade tuntui ihanalta aurinkoisten päivien jälkeen. Istahdin portaalle ja katselin sateen läpi kuinka pilvet siirtyivät hitaasti taivaalla omaa polkuaan. Puut piirsivät korkealle horisonttiin tasaisen viivan peittäen isomman osan taivasta kuin avarammilla vesillä. Taustaääni ei ollutkaan sirkkojen siritys vaan sateen tasainen ropina. Uskaltautuipa muutama urhea suomalainen jopa tanssahtelemaan sateessa, ehkä myös auringonpalvojamme nauttivat siis sateen tuomasta raikkaudesta.

Kreeta piti raamattutunnin aiheenaan Jerikon muurit ja lapset askartelivat sen mukaisesti. Ei unohdeta lounasta, joka koostui muhkeasta sämpylästä kera tomaatin, paprikan, kunnon makkarasiivun sekä juuston. Ai että. Sade kasteli nurmemme, emmekä menneet aikaisemman kaavan mukaan. Lapset saivat siis askarrella helmikoruja ja sehän vasta olikin mukavaa. Neljäkymmentä romanilasta pienessä huoneessa tuskastelemassa kukin oman korunsa kanssa. Meteli oli korvia huumaava, tuskin kukaan kuuli huoneesta poistuessaan hetkeen edes omia ajatuksiaan.

Niin lähtivät lapset koteihinsa ja osa aktiolaisista laskeutui ”päivittelemään” kukin mitäkin aparaattia muutaman mutkan takana sijaitsevaan kylään. Kylästä käytiin myös ostamassa hieman tarvikkeita tulevaa Suomi-päivää varten, josta kuulemme lisää seuraavassa jaksossa. Leirille jääneet aktiolaiset ja muu leiriväki olivat ilmeisesti sillä välin saaneet aikansa kulumaan, kun takaisin tullessa kaikki istuivat terassilla eilen opittua peliä pelaten.

Taivaan Isä tietää juuri mitä tarvitsemme. Sade rauhoitti kaiken ja jokainen varmasti nautti hieman rauhallisemmasta päivästä. Viikonlopulle onkin hyvä kerätä voimia, sillä huomenna alkaa neljän päivän leiri, jolloin myös lapset jäävät yöksi leirille. Tähän mennessä leiri on kuulostanut lauluilta niin romaniaksi kuin suomeksi, maistunut lämpimältä teeltä aamuisin, tuoksunut aurinkorasvalta ja tuntunut paikalta, jossa jokaiselle on tilaa.

Siunaavin terkuin

Essi

Ps. Paikalliset ystävämme olivat järjestäneet Hannekselle yllätyksen vielä illan päätteeksi. Ovelasti kaikki kutsuttiin iltahartauteen, joka muuttui ensimmäisten sävelien jälkeen syntymäpäiväkekkereiksi. Hannekselle oli leivottu suussa sulava täytekakku ja onnen toivotukset täyttivät salin. Paljon onnea Hannes jo etukäteen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *